Lätkäjätkä Anssi Salonen pitää kuria kaukalossa!

Teksti : Vesa Suonsyrjä, Kuvat : Sami Raiskio

Todellinen jääkiekon suurkuluttaja Anssi Salonen on lätkässä kiekkoon. Kun pelaajaura ei auennut tuli hänestä kiekkotuomari ja nyt 26-vuotiaana hän tuomitsee jo neljättä kauttaan SM-liigassa.

Innokkaasta kiekkomiehestä Anssi Salosesta ei tullut ammattikiekkoilijaa, mutta lajin huipulle

hän pääsi siitäkin huolimatta:

• Pienestä pitäen olen seurannut paljon kiekkoa ja se on ollut minulle aina ykköslaji. Itse aloitin pelaamisen vasta vanhemmalla iällä, enkä ole kilpatasolla pelannut koskaan. Muutaman kerran viikkoon käyn nykyisin höntsäilemässä ja sitä jatkan varmastikin eläkeikään asti. Olisihan se ollut kaikkein isoin juttu, jos olisin päässyt pelaamaan liigaa, mutta hyvä näinkin, parhaimmillaan 135 ottelua kauden aikana tuominnut Salonen kertoo.

Mikä sitten veti nuorukaisen tuomariksi :

• Kun olin 15-vuotias niin ex-valmentajani Nokialta (Jarno Parviainen) ilmeisesti huomasi etteivät pelikyvyt riitä, ja usutti koittamaan tuomarinhommia kun olen aina ollut äänessä ja luonteeltani olen sellainen kovapäinen, muistelee uransa alkutaipaletta Anssi Salonen.
• Nykyinen Mestiksen kurinpitäjä Jouko Palmula nosti minut 18-vuotiaana linjatuomarista päätuomariksi ja sillä tiellä olen yhä.

Tie raitapaitaan sisältää kouluttautumista, mutta ennen kaikkea kokemus haetaan tuomitsemalla:

• Käymme eri leirejä lävitse ja vuosittain kuntoa testataan. Kokeneemmat erotuomarit ja otteluvalvojat seuraavat otteluitamme ja askel kerrallaan sitten noustaan kohti liigaa.
• Kokeneilla liigapelaajilla on tietenkin kaikki perusvalmiudet kuten luistelu ja pelinluku hyvin hallussa, mutta sääntöjen opiskelu vie tietenkin aikansa.
• Tuomarin täytyy olla urheilullinen,osata luistella ja käyttää pelisilmää. Tärkeintä on kuitenkin osata oikealla tavalla äijämäinen, sellainen lätkäjätkä, paaluttaa Salonen hyvän tuomarin ominaisuuksia.

Tuomaristo valmistautuu huollisesti otteluihin ja työ alkaa jo peliä edeltävänä päivänä :

• Otteluun valmistautuminen alkaa jo otteluparin edellisten otteluiden analysoimisesta. Soitamme ne ottelut tuominneille tuomareille ja käymme läpi pelissä olleita tapahtumia. Illalla tietenkin hyvissä ajoissa nukkumaan. Aamulla pieni kävelylenkki ja hyvä ruokailu, joiden jälkeen varusteet kassiin ja autolla pelipaikalle, jossa tietenkin kunnon lämmittelyt ennen ottelua, kertaa Salonen ottelurutiiniaan.

Anssi Salosen katse seuraa tarkasti jään tapahtumia. Tyhjässäkin hallissa.

Väitteiden mukaan tuomaristot tekisivät jo ennen peliä olettamuksia, kuten että joukkue A rikkoo oletettavasti enemmän tai että joukkue B käyttää mailaa rajusti. Salonen tyrmää kuitenkin väitteet.

• Jokainen ottelu lähtee puhtaalta pöydältä. Joukkueet pelaavat osin eri lailla eri joukkueita vastaan, joten koko ajatus on ristiriitainen. Se on kuitenkin totta, että katsomme mahdollisia jännitteitä, joita voi olla syntynyt edellisissä kohtaamisissa ja muutenkin meidän pitää olla ajan tasalla siitä missä joukkueet menevät.

Erätauoilla tuomaristolla on omat rutiininsa:

• Käymme läpi pelissä olleita tilanteita ja ennakoimme tulevien erien mahdollisia tapahtumia. Jos on mahdollisuus niin tietenkin tankataan. Nykyisin käytännössä kaikilla paikkakunnilla saamme kunnon eväät, kiittää Salonen ottelujärjestäjiä.

Minkälaista pelaajien ja valmentajien suhtautuminen on teihin oikeudenjakajiin?

• Osa lajin viehätystä on sellaiset vastakkaiset kemiat, jotka tuolla törmäävät. Erittäin suuri osa on sellaisia, joiden kanssa tulee hyvin toimeen. Kaikkien kanssa pitää pystyä toimimaan ja osan kanssa se tietenkin on helpompaa. Kaikki erimielisyydet jäävät kuitenkin kaukaloon ja jäähallille, painottaa Salonen.

• Pelien aikana saattaa tulla kovaakin palautetta, mutta kyllä pelaajat itsekin tietävät kun ovat väärässä ja joskus niitä huuteluita käydään pelin jälkeen pahoittelemassakin. Tietenkin sitä välillä itsekin tulee oltua liiankin kovapäinen, mutta se pitää vaan käsitellä ja jatkaa eteenpäin.

Kun kansa lähtee kotiin jäähallista on tuomaristolla vielä edessä kohtaaminen otteluvalvojan kanssa:

• Yleensä otteluvalvoja käy ensin lehdistötilaisuudessa, josta hän tulee tuomariston kopille antamaan palautteen. Peli käydään läpi erä erältä ja siinä käsitellään tuomariston sijoittumista, tuomariston olemusta ottelun aikana sekä tietenkin maali- ja jäähytilanteet ja tämä siis toistuu jokaisen ottelun jälkeen.
• Joskus siistissä ja tapahtumaköyhässä ottelussa tämä on nopeasti ohi, mutta toisinaan siellä istutaan pitkäänkin jos on tullut kiistanalaisia tilanteita ja ulosajoja, joista kirjoitetaan aina raportit. Olen kuullut huhuja, että sen jälkeen jotkut vanhemmat ja kankeammat tuomarit käyvät vielä loppulenkilläkin, naurahtaa Salonen.

Usein suurta yleisöä puhuttava asia on tuomaroinnin linja tai sitten sen puute.

• Ennen kautta meillä tuomareilla on yhteinen leiri, jossa käydään lävitse niin edellistä kuin tulevaakin kautta. Siellä kerrataan myös säännöt ja näiden keskusteluiden pohjalta tehdään kooste linjan selventämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Tämän jälkeen jokaisessa seurassa käy yksi päätuomari ja linjatuomari, jotka käyvät valmentajien ja pelaajien kanssa läpi näitä asioita. Omasta mielestäni tämä on ollut erittäin hyvä systeemi ja uskonkin, että tätä jatketaan myös tulevaisuudessa.

• Kauden aikana eri ihmiset käyvät katsomassa tuomitsemiamme pelejä ja katsomme myös toistemme tuomitsemia pelejä. Meitä on 27 yksilöä viheltämässä ja tietenkin hieman erilaiset käsitykset kiekko-otteluista, mutta yritämme saada linjan aina mahdollisimman yhtenäiseksi.

Yksi 27 yksilöstä. Kiekkotuomari Anssi Salonen.

Yksi asia, jota usein mietitään on vihellyslinjan muuttuminen ottelun aikana. Mistä tämä johtuu vai onko se tiedostamatonta?

• Tietenkin linjan pitäisi kestää aloituskiekosta päätösvihellykseen asti yhtenäisenä, mutta aina se ei valitettavasti onnistu. Tarkoituksellisesti linjaa ei kuitenkaan muuteta.
• Monilla on sellainenkin käsitys, että jäähyjä pitäisi tulla molemmille joukkueille yhtä paljon, mutta eihän se niin voi mennä sillä parempaa joukkuetta rikotaan toki enemmän.
• Meille tuomareille saa tietenkin buuata ja huutaa kun on ottelulippunsa lunastanut, mutta kiekonseuraajien olisi hyvä muistaa, että me haluamme kaukalossa kaikkien turvallisuutta ja teemme aina parhaamme, muistuttaa Salonen.

Samankaltaiset tilanteet tuomitaan otteluiden välillä eri tavalla. Mistä tämä johtuu.

• Meillä on käytössä satasivuinen casebook, jossa on tulkittu lähes kaikki mitä kaukalossa voi tapahtua ja yhdessä sääntöjen kanssa yritämme saada tilanteisiin yhtenäiset tulkinnat.
• Tulkinnanvaraa tietyissä tilanteissa on paljon ja kuten joukkueilla ei tuomareidenkaan peli ole täysin valmista kauden alussa vaan linja tarkentuu kauden mittaan.
• Lisäksi on tämä inhimillinen puoli, jonka vuoksi joskus käsi nousee herkemmin. Joskus kun on käden nostanut ehtii ennen vihellystä itsekin harmittelemaan tehtyä päätöstä, mutta kun käsi on ylhäällä ei paluuta ole, selventää Salonen.

Kahden tuomarin yhteistoiminta on tärkeää. Katsojia ihmetyttävät kauempana tilanteesta olleen tuomarin vihellykset ovat kuitenkin perusteltuja.

• Meillä on jaettuna otteluissa ihan selvät sektorit. Molemmilla on mahdollisuus kuitenkin viheltää koko kentän alueen tapahtumat. Kiekkoa lähempänä oleva saattaa olla vaikka juuri kääntynyt tai joutua väistämään pelaajia ja silloin kauempana olevalla on parempi näköyhteys, vaikka toinen on fyysisesti selvästi lähempänä.

Media ja valmentajat luovat painetta tuomaristojen niskaan, miten julkinen paine vaikuttaa.

• Henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa mitä kirjoitetaan tai mitä puhutaan. Mielestäni pitää itse tietää kuinka oma kausi on edennyt ja miten tuomitut pelit ovat menneet.

Hyvin sujunut kausi palkittiin kutsulla finaaliotteluihin.